Polso.fi

Valikko

 

 

Viimeisin päivitys:
16.4.2019 19:13:26

Hiukan Polson talosta

ja sen perustajasuvusta Vetelissä

Keskipohjanmaa 17.2.195x

.7. pnä oli Keskipohjanmaassa kuva Vetelin Polson vanhimmasta talosta, jonka omistaa Ilmari Polso, ja sen alla kirjoitus: "Talo on kylän vanhin. Kotona ollut emäntä ei tiennyt talon ikää, mutta arveli sen olevan useita satoja vuosia. Talo sijaitsee kauniilla paikalla Polsonjoen törmällä ja maantieltä sinne johtaa lehtipuiden reunustama kylätie yli vanhan kivisillan".

Talo muistuttaa elävästi erästä toista, joka on luultavasti ollut sen perustajan koti. Se oli KaustiseIla, Wirkkalan Vanhassatalossa, sillä paikalla, missä on kylän vanhimman asumuksen muistokivi ja josta se siirrettiin Alavetelin Kristofferille vuonna 1868. Yhtäläisyys Kristofferilla olevan rakennuksen ja tämän Polson taIon välillä on niin huomattava, että näiden molempien täytynee periytyä jo Isonvihan jälkeisltä vuosilta ja Polson ensimmäisellä isännällä, Erkki Wirkkalalla, on ollut elävä kuva kodistaan, kun hän on ruvennut tätä rakentamaan. Ei sillä, ettei samanlaisia rakennuksia olisi muuallakin, mutta rakennuksen jäsentely ja listotus puhuvat omaa kieltään.

Erkki Antinpoika Wirkkala syntyi 3.8.1703 ja jäi Isonvihan yli säästyneistä veljeksistä nuorimmaksi. Isä Antti ja hänen kolme lastaan haudattiin Vetelin kirkkomaahan 10. 6. 1716, josta tapauksesta on tehty erikoismerkintä Vetelin seurakunnan historiakirjaan, mutta mitenkä he olivat niin yhtä aikaa Isonvihan melskeissä kuolleet, sitä ei ole mainittu. Mainitttakoon jäljellejääneitten veljien asettuminen sodan jälkeen:
Juho, s. 2. 12.1696 peri Wirkkalan Vanhantalon.
Matti, s. 9. 9. 1700 sai Seksmannin, joka erotettiin Vanhastatalosta.
Antti, s. 9.12. 1701 meni Soko-ojalle ja nai siellä v. 1725 Kaarina Kustaantytär Tuomisalon ja tuli talon isännäksi.

Vetelin Polsossa oli torppa. Sen oli perustanut Juho Antinpoika Sandbacka, joka oli nainut Sofia Erkintytär Humalalammen Perhosta. Juhon kuoltua nai Erkki lesken 12. 2. 1727 ja muutti torpan isännäksi, mutta sai torpalle itsenäisen talon oikeudet jo v:na 1729, jolloin siinä täytyi siis olla vähintäin 12 tynnyrinalaa viljeltyä maata. Ehkä juuri tuona vuonna nousi talo entisen torpan paikalle ja nykyinen Ilmari Polson talo juontuisi jo tuolta ajalta.

Sofia oli yli 10 vuotta uutta miestään vanhempi. Heillä oli yhdessä 8 lasta, joista 6:s ja 7:s olivat kaksoset, mutta kaikki kahdeksan kuolivat vajaan vuoden tai kahden kulttua. Liekö ollut keuhkotauti syynä? Se raivosi kovana Isonvihan ravinto-olosuhteitten heikentamässä sukupolvessa. Kahdeksas syntyi ja kuoli v:na 1738 ja silloin oIi Sofian 45 ikävuotta päättännyt synnytysten sarjan. Hän eli vielä vuoteen 1756 ja samana vuonna nai Erkki Briita Heikintytär Pakkalan, joka oli silloin vain 20 vuotta täyttänyt neitonen. Hän synnytti Erkille 11 lasta, joista Erkin lapsiluvussa seuraavat 6 jäivät eloon:
?:s Antti s. 27. 8. 1757 ja nai v:na 1775 Priita Juhontytär Ketun Kaustiselta. Oli isänsä Erkin jäIkeen Polson isäntänä 1784-1800. V. 1795 hän oli luovuttanut puolet Polson tiIasta veljelleen Juholle, ja oman osansa v. 1800 vävylleen Elias Matinp. Alaspäälle. Vaimonsa kuoltua v.1809 hän kahden vuoden kuIuttua muutti Kaustiselle ja eleli itsellisenä Wirkkalassa kuolemaansa saakka 28. 8. 1827.
Antin poika Juho meni vävyksi Puumalaiselle ja vaimonsa kuoltua osti puolet Huntuksen tilasta. Hän meni uudelleen naimisiin Maria Björknäsin kanssa ja hänestä sai osa Huntusta Polson nimen. Hänen jälkeläisensä omistavat vieläkin kaksi tilaa Huntuksella.
12:s Erkki s.13. 5. 1761 meni v.1780 naimisiin Margeta Antint. Isokainun kanssa, mutta kuoli jo 7. 5. 1782 "yskään". Heille ei jäänyt perillisiä. Leski meni naimisiin Pietari Isokainun kanssa.
13:s Maria s. 16. 5, 1762 meni KokkoIaan v. 1782.
14:s Priita s. 25.4.1764 naitettiin 25. 4. 1791 Kaustiselle, puoliso Erkki Juhonpoika Juoperi.
15:s Juho s. 20. 7.1765 nai 1?. 10. 1789 Liisa Eliaant. Kauppisen HaIsualta. Sai kuten yIlä on mainittu Polson toisen puolikkaan isännyyden v. 1795, mutta kuoli kuumeeseen jo vuonna 1802. Hänen jäIkeläisensä omistivat jonkun aikaa Polsoa nimittäin:
1) poika EIias s. 21. 9.1793, joka oli naimisissa Anna Puusaaren kanssa isännöi isältä perittyä osaansa 1821 - 1846 ja leski vuoteen 1860. Hänen ainoa poikansa, tämän vaimo ja lapset kuolivat keuhkotautiin, joten talo meni tyttärelle Marialle ja hänen miehelleen Erkki Jängälle.
2) poika Erkki s. 21. 9. 1794, joka oli naimisissa Anna Juhontytär Vähäkainun kanssa sai v. 1836 haltuunsa setansä osan Polsosta, jota isannöi aina vuoteen 1850, jolloin luovutti tilan tyttärensä Mariaanan miehelle Juho Matinpoika Wirkkalalle. Erkin poika Antti oIi "Iso-RetuIa" Ja hänen poikansa Antti Juoperinkangas oli tunnettu runoilijana ja "Pikku-Retulana", jälkeläiset Amerikassa, Toholammilla ja Kanasessa pääasiallisesti.

17:s Heikki s. 27.7.1768 nai 11.10.1789 Susanna Gabrielint. Buldanin, joka oli syntyisin Kokkolasta. Heikki oli jo sitä ennen ?????? Kaustisella, josta vaim?????  muuttivat Lohtajalle v. ????

Näin siis suoraan pojasta poikaan kulkevassa perimysjärjestyksessä ei alkuperäisen talon perustajan, Erkki Wirkkala-Polson, jälkeläisiä Vetelin Polsossa enää ole. Vain alkuperäinen talo näyttää olevan muistona miehestä, jolla oli aikanaan 19 lasta ja joka vielä v:na 1773 uudelleen leskeksi tultuaan meni kolmannen kerran naimisiin Evijärveltä kotoisin olevan palvelijattarensa, Marketta Mikontyttären, kanssa. Erkki kuoli v. 1784.

Näin kertovat maisteri Kankaanrannan jälkeenjättämät paperit. Polsoon voidaan 99 vuotiaan Liisa Kreetan kohdalta lisätä, että hän on Antti Erkinpoika Polson eli "Retulan" miniä, siis "Pikku-Retula" oli hänen miehensä, Erkin, veli.
Antti Erkinpoika oli s. 2. 6. 1817 ja naimisissa Maria Juhontytär Varilan kanssa. He muuttivat Polsosta ? (Halsuan)??? Karvoselle v. 1878. Erkki Antinpoika oli nuorin Antin lapsista s.1856 ja meni naimisiin Liisa Kreeta Kirvesmäen kanssa 24. 3. 1877, joten Liisa Kreetan häistä on pian kulunut 80 vuotta. Kun heillä oli kuusi lasta, he muuttivat Halsuan Kanalaan v. 1886, Josta ostivat maatilan, minkä Kankaanranta on merkinnyt numerolla Kanala 7, ja hallitsivat tilaa aina vuoteen 1908. Erkki ei ollut kuollut vielä silloin, kun  K. oli kirkonkirjoista tutkimuksensa muistiin merkinnyt. Vanhin tytär oli mennyt Amerikkaan. Pojista Juho oli naimisissa Kanalassa ja neljä oli naimattomi?????(na ko)??? tona. 


Kuluneen lehtileikkeen teksti on osittain vaikeasti tulkittavaa, minkä takia tekstissä on paikoin kysymysmerkkejä. Kirjoittaja on mitä luultavimmin Ilmari Wirkkala. Lehden ilmestymisaika on pääteltävissä sen perusteella, että leikkeen kääntöpuolella ilmoitetaan Keski-Pohjanmaan maakuntakuoron viisivuotisjuhlakonsertista.





Home > Arkisto > Artikkeleita > Hiukan Polson talosta
Copyright © 2010, Polso-seura, Tämä sivu on kasattu sydänverellä ilman yhteiskunnan tukea saati EU-hankeaktivaattoreita.
Verkkopalveluntarjoajamme lupaa, että sivustomme sijaitsee hiilineutraalissa palvelinkeskuksessa. Palautetta sivustosta ja kehitysehdotuksiasi voit jättää tästä.