Polso.fi

Valikko

 

 

Sivukartta
Tulostusversio
Viimeisin päivitys:
13.7.2023 19:31:23

Maalla



Tänne kokoamme näkökulmia, linkkejä ja juttuja, jotka jotenkin liittyvät maalla-asumiseen ja sen kehitysnäkymiin lokaalisti ja globaalisti.
21.10.2015 Maaseudun luksus vetää nuoria
Maaseutu vetää nuoria puoleensa omalla luksuksellaan. Yli puolet lapsiperheistä haluaisi muuttaa maaseudulle, jos vain työtä järjestyisi. Mikä ettei, tuumaa virallinen kylähullu. Maalle muuttamisessa työ on ratkaiseva asia. Hänen mielestään sitä kyllä on, mutta tekemistä auttaisi nykytekniikka.
– Nykytekniikan avulla nuoret lapsiperheet saisivat mahdollisuuden tulla kokemaan haluamaansa luksusta. Jos kaupungit ovat saaneet olla vetovoimaisia, miksei maaseutukin saisi sitä olla.
Mutta jos kaikki halukkaat muuttaisivat maalle, olisiko maaseutu sen jälkeen yhtä kaupunkia?
– Ei huolta, varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa riittää kyllä tilaa. Joku oli laskenut, että vaikka tänne muuttaisi 60 miljoonaa ihmistä, Suomi olisi edelleen yksi maailman väljimmin asutuista maista, rauhoittelee kylähullu ja puraisee makkaraa laavun suojassa autojen huristellessa selän takana.
http://yle.fi/uutiset/maaseutu_vetaa_nuoria_puoleensa_omalla_luksuksellaan/8394401

1.5.2015 Maaseudun lapsilla allergiaa kaupunkilapsia vähemmän
Vauvojen ja lasten pitää päästä ulos möyrimään pihalle kasvien keskelle. Mitä enemmän lapset puuhaavat metsissä, pelloilla ja luonnossa, sen vähemmän allergiaa ja tulehdussairauksia heillä on. Kaikkein paras kasvuympäristö on perinteinen kotieläintila, jolla kasvavat lapset ovat muita terveempiä, akatemiaprofessori Ilkka Hanski Helsingin yliopistosta kertoo. Lasten altistuminen kasvien siitepölylle, mikrobeille ja eläimille suojaa allergioilta, astmalta sekä suolisto- ja tulehdussairauksilta. Tärkeintä on, että alle vuoden ikäiset vauvat ovat luonnossa tekemisissä mikrobien kanssa. Mutta myös sen jälkeen tapahtuva altistus lisää vastustuskykyä.
Lue MT:n uutisartikkelit alta:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/maaseudun-lapsilla-allergiaa-kaupunkilapsia-v%C3%A4hemm%C3%A4n-1.78373

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/maalla-kasvaa-terveempi%C3%A4-lapsia-kuin-kaupungeissa-1.26728

1.2.2015 Halpuuttamisen hinta
Kauppa on nostanut suomalaisen kuluttajan ruokakorin hintaa lihan osalta lähes miljardilla eurolla vuodesta 2003 vuoteen 2012. Mm. lihan kokonaiskulutusmenojen jakautuma muuttui vuodesta 2003 vuoteen 2012 niin, että kauppa ja ravintolat nostivat osuutensa 300 miljoonasta eurosta 900 miljoonaan euroon. Samana ajanjaksona kotimaisen elintarviketeollisuuden (1 350 miljoonaa euroa) ja maatalouden (450 miljoonaa euroa) osuudet pysyivät kutakuinkin ennallaan. Myös tuonti kasvoi 100 miljoonasta 300 miljoonaan euroon. Tuonnista valtaosa johtui kaupan toimista. Halpuuttamisen hinnasta kirjoitti Savon Sanomat.
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/halpuuttamisen-maksumiehet/1977275?pwbi=05c4f193f758c5cfe33f47afa3618816

10.10.2014 Kumpi saastuttaa enemmän: kaupunkilainen vai maalainen?
Tiivis taajama-asutus aiheuttaa vähemmän kasvihuonekaasuja kuin maaseutumainen asuminen on usein esitetty arvio. Tilastokeskuksen kulutustutkimukseen perustuvan tuoreen selvityksen mukaan näin ei ole. Tulokset julkaistiin Tieto & Trendit -lehdessä.
http://tietotrenditblogi.stat.fi/mag/admin/r/8/88/
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2014/10/08/kumpi-saastuttaa-enemman-kaupunkilainen-vai-maalainen/201413951/310

5.9.2014 Kylähulluista kyläkauppiaista
Vuonna 1975 Mikkelin läänissä oli 273 kyläkauppaa. Vuonna 1993 jäljellä oli 153 sitkeintä yrittäjää. Kotimaan katsaus esitteli heistä kaksi, Enonkosken Ihamaniemen kylässä toimivat "kaksi kylähullua". Oliko katoavan ammatin harjoittajien elämässä vielä valoisia hetkiä jäljellä?
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kylakauppiaiden_kylahulluus_kumpusi_suomalaisesta_itsepaisyydesta_105813.html#media=105812

15.7.2014 Paikallinen energia ja lähidemokratia kylien pelastajia
Suomi Areenan keskustelutilaisuudessa Kokemäellä kylävaikuttajat totesivat, että tulevaisuuden kylissä paikallisuudesta on tehtävä vahvuus.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/paikallinen-energia-ja-l%C3%A4hidemokratia-kylien-pelastajia-1.66549

12.7.2014 Onko tämä 19-vuotias ratkaissut valtamerten muoviongelman?
Vasta 19-vuotias opiskelija Boyan Slat on saattanut keksiä ratkaisun yhteen globaalisti pahimpaan ympäristöongelmaan. Slat on kehitellyt menetelmän, jolla valtameret voisivat siivota itsensä pinnalla kelluvasta muovijätteestä. Boyanin kehittämä keksintö perustuu valtamerten pyörteisiin, jotka sysäävät pinnalla kelluvat roskat puomien muodostamaan ansaan.
http://yle.fi/uutiset/onko_tama_19-vuotias_ratkaissut_valtamerten_muoviongelman/7350590

http://www.theoceancleanup.com/

http://yle.fi/uutiset/ymparistoministerio_hedelmapussien_kayttoa_syyta_vahentaa/7191651


1.7.2014 Maisemat katoavat pusikoihin
Monet kauniit suomalaiset maisemat – jopa kansallismaisemat osin – kasvavat hitaasti umpeen. Vesistöt, rantamaisemat ja kyläaukeat katoavat näkyvistä pusikoiden, pajukoiden ja tiiviisti kasvavien koivikkojen taakse. Tarvittaisiin maisematyötä, mutta kuka sen tekee?
http://yle.fi/uutiset/jotka_eivat_ole_nahneet_maisemaa_eivat_osaa_sita_kaivata__maisemat_katoavat_pusikoihin/7323984

14.6.2014 Kyläkaupat

Kyläkaupat olivat voimissaan vielä 1960-luvulla. Kylissä oli yleensä useampikin kyläkauppa. Kauppias tunsi asiakkaat ja kaupat olivat paikkoja, joissa ihmiset tapasivat toisiaan. Ylen elävän arkiston ohjelmassa vuodelta 1978 perätään valtion tukea kyläkaupoille. http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kylakauppa_24614.html#media=24618

3.6.2014 Karjan kutsumahuudot
Musiikki kuului suomalaisen maaseudun arkeen ja sitä käytettiin monenlaisissa tehtävissä, kuten karjaa kutsuttaessa, petoeläinten pelotteluun, työn ohella virkistymiseen sekä parantamisloitsuissa. Musiikintaitajia arvostettiin ja usein ajateltiin, että he olivat saaneet taitonsa haltijoilta ja tontuilta.

Karjan kutsumahuudot ovat osa suomalaista kansanperinnettä. Karja noudettiin laitumilta navettaan, juomapaikalle tai uudelle laitumelle kutsuhuutojen avulla, jotka olivat erilaisia paikkakunnasta riippuen. Karjan kutsuhuuto voi koostua yhdestä sanasta ja sävelestä, joita toistetaan. Melodisimpiin sisältyy sävelkaari joka rakentuu 3-4 eri sävelestä. Kutsumahuudoilla oli kullekin seudulle ominaisia piirteitä.

Elävässä arkistossa on julkaistu dokumentti vuodelta 1968, jossa esiintyy myös veteliläisiä karjankutsujia: http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/karjan_kutsumahuudot_48548.html#media=48552

29.5.2014 Kylillä
Radio Suomen Kylillä-kesäsarja ravistelee ennakkoluuloja kuihtuvista kylistä, joista pakenee jokainen siihen suinkin kykenevä. Kaikki työt eivät olekaan siirtyneet kaupunkiin kymmenien kilometrien päähän, eikä työ maalla enää tarkoita pelkästään maanviljelystä ja karjanhoitoa. Kyläkauppiaana, opettajana, lossikuskina, riistalintutarhurina tai vaikkapa pontikkaa laillisesti tiputtamalla elätetään perhettä. Lue lisää Kylillä-blogista: http://blogit.yle.fi/kylilla
Kylillä-sarja Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/radio/1917142

17.2.2014 Kävely metsässä vähentää tutkitusti stressiä

Kävely metsässä vähentää tutkitusti stressiä, kirjoittaa forest.fi. Japanissa on todettu, että luonnossa liikkuminen auttaa stressin hoidossa. Nyt samanlaisia tuloksia on saatu myös Helsingissä tehdyissä tutkimuksissa.

Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusryhmä pisti koehenkilöt istumaan ja kävelemään ydinkeskustassa, rakennetussa puistossa ja puistona hoidetussa metsässä Helsingissä. Eri ympäristöjen vaikutusta mitattiin sekä psykologisilla että fysiologisilla mittareilla.

Tulosten perusteella viheralueet elvyttävät työpäivän jälkeen, mutta ydinkeskustalla on päinvastainen vaikutus. Professori Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitokselta sanoo forest.fi:lle, että tutkimustulosten perusteella arkiympäristöjä tulisi hyödyntää entistä enemmän stressin hallinnassa.

http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/tiedotteetlookup/2FC62ABDF12DBEA9C2257C7F002CC20D

17.2.2013 Susikapina Keski-Pohjanmaalla
Halsuan ja Perhon "syränmailla" tammikuussa luvatta kaadetuista susista on ollut viime päivinä paljon uutisaiheita. Ulkopuolista tarkkailijaa ihmetyttää kovasti poliisin ja rajavartioston isot resurssit, joilla susijahtia tultiin keskeyttämään. Poliisilla kun näillä nurkilla ei ole ollut ylimääräisiä resursseja puuttua ihmistenvälisiin selkkauksiin. Suomen Kuvalehti kirjoitti ansiokkaan reportaasin aiheesta kuluneella viikolla.
http://digi.suomenkuvalehti.fi/issue_page/katkera-susijahti/?shared=1
Pari muutakin aiheeseen liittyvää juttua lehdessä julkaistiin: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/susikapina-keski-pohjanmaalla-mita-suomi-sallii-laillisten-vaikuttamiskeinojen-ulkopuolella
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/tarhasusia-vapautettu-luontoon-keski-pohjanmaalla-elainpuistot-vastaavat

14.2.2013 Viimeinen pientilallinen
Miehinen jääräpäisyys, niskavuorelainen maahenki ja raatamisen ilo yhdistyvät kolmikymppisessä Kallessa, joka käy toivotonta taistelua rakastamansa elämäntavan puolesta. Yle Radio yhden Todellisia tarinoita-radiodokumentti kurkistaa nykysuomalaisen pienviljelijän elämään. Ohjelmassa on mielenkiintoisia näkökulmia aikaamme.
Radiodokumentti kuullaan Yle Radio 1:ssä torstaina 14.2.2013 klo 22.05 - 22.55, uusinta sunnuntaina 17.2. klo 16.05. Toteutus: Mikko Järvinen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.
http://yle.fi/radio1/asia/todellisia_tarinoita/viimeinen_pientilallinen_38647.html

28.11.2012 Bryggman-apuraha arkkitehti Heikki Muntolalle - innovatiivinen talotyyppi suomalaiseen maalaismiljööseen
Arkkitehti Heikki Muntola on saanut Carin ja Erik Bryggmanin rahaston vuoden 2012 apurahan. Apuraha myönnettiin Muntolan työsuunnitelmalle, jossa tarkoituksena on luoda uusi ja innovatiivinen, arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen talotyyppi suomalaiseen maalaismiljööseen. ”Tavoitteenani on nostaa esille uutta ja luovaa, perinteisestä maalaisympäristöstä innoituksensa hakevaa arkkitehtuuria ja siten tuoda esille suomalaista rakennusperinnettä uudella tavalla”, nuori arkkitehti kertoo suunnitelmistaan.

Eräs projektin keskeisistä teemoista on talotekniikan vähentäminen. Pientalorakentamisessa vallitsevien teknisten perusratkaisujen sijaan Muntola haluaa esittää vaihtoehtoja omakotitalorakentajille. Puun käyttö rakenteissa, vuorauksessa, eristeissä, lämmityksessä ja käyttöveden lämmityksessä ovat suunnitelmassa avainasemassa. Tavoitteena ovat yksinkertaiset rakenteet ja luonnollinen ilmanvaihto, luovat tilaratkaisut ja asuinrakennuksen maltillinen, jopa pienehkö kokonaispinta-ala. Muntolan visiona on mahdollisimman luonnollinen talo, ”low-end-luomutalo”, kuten hän itse asian ilmaisee.
http://www.epressi.com/tiedotteet/bryggman-apuraha-arkkitehti-heikki-muntolalle-innovatiivinen-talotyyppi-suomalaiseen-maalaismiljooseen.html

5.3.2012 Keskittäminen ei ole ympäristöteko
Suomalaisessa politiikassa ilmastonmuutoksella ja sen torjunnalla pyritään selittämään lähes kaikkia pyrkimyksiä. Yksi sitkeästi keskustelussa esiintyvä väite on, että keskittämällä asutusta kaupunkeihin, pystyttäisiin vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Samalla vähintäänkin annetaan ymmärtää, että maalla asuminen on sekä kansantaloudellisesti kallista että ympäristön kannalta haitallista.
Vakavasti otettavat poliitikot eivät voi enää perustella yhteiskuntarakenteen tiivistämistä ilmastomuutoksen hillitsemisellä, kirjoitetaan Maaseudun Tulevaisuus-lehden pääkirjoituksessa.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/pääkirjoitukset/keskittäminen-ei-ole-ympäristöteko-1.12922

25.2.2012 Brysselin kone seikkailee EU:n säädösten syövereissä
Etenkin maaseudulla EU:n byrokratian ja sääntelyn koukerot määrittävät jo kovin monin tavoin tavallisten unionin kansalaisten elämää ja rahanansaintakeinoja. Hanketoimija ja maanviljelijä Lea-Elina Nikkilä Leivonmäeltä on ollut mukana hanketoiminnassa jo vuodesta 1994. Koko tuon ajan hanketoiminnan byrokratia on muuttunut entistä hankalammaksi. Alkuaikojen innostuksen jälkeen moni onkin jo väsynyt hanke-elämään ja vetäytynyt pois.

Ohjelmassa keskustellaan myös minkälaista kehitystä ympäristölle ja maataloudelle uudesta maatalouspolitiikasta on odotettavissa, sekä miltä EU:n toiminta ylipäänsä näyttää aktiivisen maaseutuasukkaan silmin.
http://yle.fi/radio1/asia/brysselin_kone/eu-saadosten_syovereissa_34885.html

15.2.2012 Pahoja mutta ajankohtaisia kysymyksiä energiantuotannosta EU:n alueella
Ajankohtaisista energiantuotannon, -kulutuksen ja -säästön näkymistä EU:ssa keskustellaan paljon. Asia koskettaa jokaista, mutta ennen kaikkea se koskettaa haja-asutusalueilla eläviä. Tänään aihetta valottamassa oli ylitarkastaja Maria Kekki Työ- ja elinkeinoministeriöstä, jolta toimittaja Maija Elonheimo kyseli pahoja kysymyksiä Yleisradion Brysselin kone-ohjelmassa. Tämä talvi on taas ollut haastava erityisesti itäisessä Euroopassa. Kuinka enrgiantuotantoa voisi kehittää tehokkaammaksi?
http://yle.fi/radio1/asia/brysselin_kone/eun_energiatuotanto_34399.html

19.1.2012 Venäjällä sijaitsevan fosforitehtaan päästöt ovat ainakin nelinkertaisia Suomen maatiloihin verrattuna

Suomenlahden etelärannalla Viron rajan lähellä sijaitsevasta Fosforitin fosforitehtaan jätekipsivuoresta vuotaa Luga-jokeen ja sitä kautta Itämereen yli miljoona kiloa fosforia vuodessa. Esimerkiksi Suomen maatalouden tuoma kuorma näyttää uuden päästölöydön rinnalla entistä pienemmältä. Määrä ylittää Suomen yhteenlasketut fosforipäästöt Itämereen ja on MTK:n mukaan yli nelinkertainen maatilojen päästöihin verrattuna, kun mittarina käytetään välittömästi leville käyttökelpoista fosforia. Haja-asutusalueiden kiisteltyä jätevesiasetusta ei kannata tässä yhteydessä edes mainita.
Yleisradion uutisten juttu: http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2012/01/venajalla_paljastunut_uusi_itameren_paastolahde_3183893.html

Maaseudun Tulevaisuudessa: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/ven%C3%A4j%C3%A4lt%C3%A4-paljastui-it%C3%A4meren-pahin-saastuttaja-1.10264

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6l%C3%B6yt%C3%B6-yll%C3%A4tti-1.10217

14.1.2012 Saksan energiapolitiikka poikkeaa Euroopan valtavirrasta

Eurooppalaisissa puheenvuoroissa Jorma Mattila kertoo Saksan päätöksestä lopettaa ydinvoimatuotanto vuoteen 2022 mennessä ja siirtyä uusiutuviin energianlähteisiin. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja miten tavoitteeseen päästään? Suomi ja Saksa ovat talouspoliittisesti kuin veljespari. Säästäväisiä tarkan budjettikurin vientiorientoituneita maita molemmat. Mutta energiapoliittinen sukulaisuus on kaukana.

http://yle.fi/radio1/asia/puheenvuoroja/saksan_energiapolitiikka_33855.html

5.10.2011 Sarka etsii nimikkoleivonnaista

Suomen maatalousmuseo Sarka etsii nimikkoleivonnaista valtakunnallisella leivontakilpailulla. Kilpailussa etsitään makeaa leivonnaista, jonka raaka-aineet ovat yksinkertaisia, kotimaisia ja jäljitettävissä olevia. Leivonnaisen tulisi olla maultaan ja ulkonäöltään houkutteleva sekä maistua maaseudulle. Osallistumisaikaa on 6.11.2011 asti. Voittaja julkistetaan viikolla 49. Lisätietoja: http://www.sarka.fi/default.asp?id=60BFBF48-FAE54AC390BE-01B21F0F37B7&Method=details&bid=40813506042

30.8.2011 Yllättävä väite luomutuotannosta
Luomutilalliselle tasapainoilu byrokratian kanssa on arkea. Tarkastajat vierailevat useammin kuin harvoin ja jättävät kotiläksyksi paperihommia. Luomutuotanto voi silti olla kannattavampaa kuin tavanomainen, uutisoi Iltasanomat
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/yllattava-vaite-luomutuotannosta/art-1288408334031.html

25.8.2011 Ruokaa roskiin
Ruuan heittäminen roskiin on puhuttanut viime päivinä. Roskikseen syydetään ruokaa jopa 34 kiloa vuodessa jokaista suomalaista kohti. Tuoreen selvityksen mukaan kaupoista suoraan päätyy jätteisiin 12–14 kiloa ruokaa jokaista kansalaista kohden. Muun osan kuluttajat itse heittävät menemään. Aiheesta kirjoitti Taloussanomat
http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2011/07/04/ruokaa-roskiin-34-kiloa-suomalaista-kohti/20119363/12
Samasta aiheesta nähtiin alkuviikolla myös televisiodokumentti
http://areena.yle.fi/video/1314043433884

23.8.2011 Jääkö maaseutu syrjään tiedon valtateistä?
Huippunopean laajakaistan rakentaminen maaseudulle etenee hitaasti. Operaattorit eivät ole olleet kiinnostuneita runkoverkkojen rakentamisesta ja monet kunnatkin empivät. Nopean tietoverkon puute haittaa pahasti Itä- ja Pohjois-Suomen yritystoimintaa. Mikä jumittaa syrjäseutujen tiedon valtateiden rakentamista? Miksi laajakaistayhteyksien saaminen on niin kallista? Yle radio ykkösessä Markku Heikkisen vieraina ovat rakennusneuvos Juha Parantainen ja tutkija Philip Donner.
http://yle.fi/radio1/asia/markku_heikkinen/jaako_maaseutu_syrjaan_tiedon_valtateista_31427.html

15.8.2011 Rural Studies
Kannuksen kylämessuillakin eilen puhumassa ollut professori Hannu Katajamäki on koonnut yhdessä Torsti Hyyryläisen kanssa artikkelikokoelman Muutoksen maaseutu, jossa käsitellään tulevaisuuden skenaarioiden pohjalta maaseudun kuntien hallinnoimisen vaihtoehtoja. Artikkelikokoelma on luettavissa osoitteessa
http://www.ruralstudies.fi/wp-content/uploads/2011/04/muutoksen_maaseutu.pdf
Kokoelma on osa Rural Studies -verkoston nettisivujen opetusmateriaalia. Rural Studies on kuuden suomalaisen yliopiston muodostama verkosto, joka tarjoaa monitieteisiä maaseutualan opintoja, joissa voi erikoistua maaseutukysymyksiin monitieteisestä näkökulmasta ja tutustua laajasti maaseutututkimuksen ja -politiikan kenttään ja sen asiantuntijatehtäviin. Rural Studies -sivu
http://www.ruralstudies.fi/

19.7.2011 KyläKelpaa!
KyläKelpaa! on vuosittain eri puolilla Suomea järjestettävä valtakunnallinen maaseutuasumisen tapahtuma, jonka toteuttajina toimivat paikalliset kyläyhteisöt, yrittäjät, kunnat ja muut aktiiviset yhteistyötahot. Vuoden 2011 KyläKelpaa! Maaseutuasumisen messut järjestetään 15.7.-14.8.2011 Kannuksen kaupungissa. Tämä järjestyksessään yhdeksäs tapahtuma markkinoi maaseutua asumisympäristönä. Messujen sivut http://www.kylakelpaa.kannus.fi/index.php

8.7.2011 Rajaton ruoka

Ilman ulkomaisia eläinten rehuja, koneita, koneiden varaosia kasvinsuojeluaineita ja kausityövoimaa meidän ruuantuotantomme ja omavaraisuutemme olisi melko olematonta. Samalla ulkomailta tuodut elintarvikkeet ja niiden hinnat määrittävät sitä mitä suomalaisten lautasilta löytyy. Muinaiset ylellisyystuotteet - siirtomaatavarat, ovat jo täysin arkista ruokaa ja samoin maapallon toiselta puolelta tuotu liha saattaa olla jopa edullisempaa kuin kotimainen.

Mistä puhumme tai mistä meidän tulisi puhua, kun puhumme kotimaisesta ruoasta? Rajaton ruoka-sarjassa keskustellaan siitä, miten monin eri tavioin Suomalaisenkin ruoan tuotanto on sidoksissa kansainväliseen kauppaan ja miten riippuvaista se on ulkomaisista tuotantopanoksista.

Neliosainen ohjelmasarja Rajaton ruoka radioidaan Ylen ykkösellä heinäkuussa 2011 torstaisin klo 13.40 ja sen toimittaa Maija Elonheimo: http://yle.fi/radio1/asia/rajaton_ruoka_31019.html

27.06.2011 Mummolan reseptit kiertoon
Internetsivusto ennenvanha.fi etsii kesän parasta perintöreseptiä. Suomalaisten makumuistot halutaan tallentaa uuteen Mummolan maut -nettikeittokirjaan. Kilpailuun voi osallistua lisäämällä oman reseptin sekä kuvan ruuasta ennenvanhan nettisivulle. Resepti voi olla mitä ruokalajia tahansa, kunhan se on kesäinen ja sopii sivuston henkeen. Kilpailu päättyy heinäkuun lopulla, jonka jälkeen lukijat voivat äänestää suosikkinsa. Paras palkitaan tuotepaketilla. Lisätietoa kilpailusta www.ennenvanha.fi/kesareseptikilpailu

23.06.2011 Loppuuko ruoka?
Jimmy Doherty - viljelijä ja televisiopersoona - selvittää neliosaisessa tv-sarjassa, kuinka maailman maataloustuottajat ovat suunnitelleet väestön ruokahuollon tulevaisuudessa. Ruoan kysynnänkasvun ennustetaan kaksinkertaistuvan seuraavan 40 vuoden aikana, mutta ilmasto muuttuu ja vesivarat ja polttoainevarat vähenevät.

Doherty matkustaa Brasiliasta Australiaan ja Yhdysvaltojen megatiloilta Afrikkaan. Matkallaan hän tapaa ihmisiä, jotka uskovat että he voivat selvittää ruoantuotannon haasteet uusilla tekniikoilla ja uuttaa teknologiaa hyödyntäen. Matkan varrella paljastuu joitakin ikäviä tosiasioita siitä, mitä ns. laadukkaan ruoan tuotanto vaatii. Samalla löytyy myös uskomattomia saavutuksia, joita viljelijät ympäri maailmaa ovat tehneet taatakseen ruoantuotannon planeettamme herkillä viljelysmailla.

Sarja näytetään YLE Teemalla, ja siitä on nähtävissä vielä kaksi jaksoa: http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/tiededokumentti-loppuuko-ruoka

18.06.2011 K3-pientalot tarjolla 2000-luvun rintamamiestaloiksi
Suomen Kulttuurirahasto kantaa huolta suomalaisen rakentamisen laadun ja moniarvoisuuden sekä asumisterveyden tasosta. Rahasto toimii nyt myös pientalorakentamisen kansallisena uudistajana julkistamalla viisi suunnitelmaa teollisesti valmistettavasta tulevaisuuden pientalosta.

K3-hankkeen innoittajina ovat olleet viime vuosisadan tyyppitalot, erityisesti 40-luvulla syntynyt ns. rintamamiestalo. Myös tällä kertaa pyrittiin etsimään arkkitehtuurin keinoin vastauksia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Lähtötilanteena oli ajatus tulevaisuuden pientalosta, joka on kaunis, kestävä ja kohtuuhintainen.

Lisää tietoa ja mm. talojen piirustukset löydät täältä: http://www.k3-talot.fi/

16.06.2011 Perunassa on potentiaalia
Maailman johtavat perunatutkijat kokoontuvat Ouluun tulevan heinäkuun lopulla. Euroopan perunantutkijain seuran EAPR:n järjestämä konferenssi on alan merkittävin kansainvälinen tapahtuma, eikä sitä aikaisemmin ole pidetty Suomessa.

- Suomalainen perunatutkimus on kansainvälisesti tunnustettua. Lisäksi yksi Euroopan viidestä high grade -alueesta, jolla tuotetaan erityisen korkeatasoista siemenperunaa, sijaitsee Oulun lähistöllä Tyrnävällä ja Limingassa. Oulun seutu on myös pohjoisin alue maailmassa, jolla harjoitetaan intensiivistä kasvinviljelyä, sanoo EAPR:n puheenjohtajana tällä hetkellä toimiva akatemianprofessori Jari Valkonen.

Perunan tutkimiselle on kova kysyntä. Se on maissin ohella kolmanneksi eniten viljelty ruokakasvi riisin ja vehnän jälkeen. Perunassa on monia ihmiselle hyödyllisiä aineita helposti hyödynnettävässä muodossa. Uusia haasteita tarjoaa tuotannon leviäminen sellaisille maantieteellisille alueille, joilla sitä ei ole totuttu laajasti viljelemään. Kiinasta ja Intiasta on jo tullut maailman suurimpia perunan tuottajia. Kiina tuottaa nykyisin enemmän perunaa kuin koko Eurooppa yhteensä.

Konferenssissa käsiteltäviä aiheita ovat lisäksi muun muassa perunan merkitys kehitysmaiden ruokahuollossa, viljely ja ympäristö, ravitsemus, kulutus ja kuluttajat sekä ruokaturva, talous ja kauppa. Lue lisää tapahtumasta konferenssin omilta nettisivuilta: www.eapr2011.com

11.06.2011 Hyötypuutarhaa nykyaikaisittain
Millainen on sinun unelmapuutarhasi? Huoleton keto, kukoistava kukkapenkkien rivistö vai hyötypuutarha herkkuineen? Erityisesti hyötyviljely on palaamassa voimakkaasti kotipuutarhoihin. Perinteinen perunamaa reunustavine sipuliriveineen on kuitenkin vanhentunut ja työläs toteutustapa. Nykyajan hyötypuutarha voisi olla esimerkiksi sitä, että käytetään hyötykasveja koristekasvien yhteydessä. Suunnitteluhortonomi neuvoo käyttämään hyötykasvien viljelyyn ruutuviljelyä esimerkiksi puulaatikoissa.
http://www.yle.fi/alueet/pohjanmaa/2011/06/hyotypuutarha_sopii_myos_pienelle_tontille_2655037.html

06.06.2011 Ongelmana virtsan fosfaatit ja typpi
Hollantilaisessa Delftin teknisessä korkeakoulussa tehdyn tutkimuksen mukaan virtsan erottelu käymälöissä säästäisi rutkasti energiaa. Virtsan osuus jätevesissä on alle prosentin luokkaa, mutta silti 50 prosenttia jätevesien fosfaateista ja 80 prosenttia typestä on peräisin virtsasta. Niiden poistaminen on suuri urakka puhdistamoille.
http://www.magneettimedia.com/?p=6248

30.05.2011 Uusi tutkimus kyseenalaistaa entiset näkemykset maaseudun ja kaupunkien hiilijalanjäljistä

Maaseutu ja kaupunki näyttäytyvät uuden tutkimuksen mukaan hiilijalanjälkiä tarkastelemalla tasavahvoina asuinpaikkoina. Helsingin Sanomat julkaisi viime viikonloppuna uutisen, jossa Aalto-yliopiston tutkija ja professori todistivat, ettei kaupungissa asuminen ole varsinainen ekoteko eikä maalla asuvan elämäntapa välttämättä saastuta ylen määrin ympäristöä. Ekologisia valintoja pystyy tekemään tai olemaan tekemättä sekä maalla että kaupungissa.

Vaasan Levón-instituutin tutkimuksen mukaan suomalaisissa suurissa kaupungeissa melkein viidennes liikkuu pääosin edelleen autolla. Suurkaupungin ydinkeskustassa vuosittaisen autoilun mediaani on 15 000 km ja pendelöintitaajamissa 23 000 km, pitkien etäisyyksien syrjäseuduilla vain niukasti enemmän, 25 000 km. Enemmän vähennystä siis saadaan kannustamalla tuhat 20 km pendelöijää paikallisjunaan kuin sata 50 km työmatkaa autoilevaa asumaan kaupunkiin.

Lisälukemista:

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomessa+kaupunkilainen+saastuttaa+eniten/1135266327822

http://landelooks.wordpress.com/kolumnit/

http://www.aalto.fi/fi/current/news/view/2011-06-22/

http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=2976

http://www.ilkka.fi/mielipide/p%C3%A4%C3%A4kirjoitus/maaseudun-ja-kaupunkien-etuja-hyodytonta-asettaa-vastakkain-1.1012487

http://www.marisaario.net/?p=712

http://www.maallemuutto.info/default.asp?sivu=571&alasivu=852&kieli=246

http://www.suomenmaa.fi/paakirjoitus/betoni_nostaa_viel%C3%A4_lis%C3%A4%C3%A4_kaupunkien_hiilijalanj%C3%A4lke%C3%A4_5288853.html

http://www.sitra.fi/fi/Ajankohtaista/Mahdat.htm


25.05.2011 Viljely on kovaa työtä
Viljely on kovaa työtä. Se on suvussa kulkeva elämäntapa, josta ei olla lomalla. Ruoan omavaraisuutta kuten maatalouttakin on pidetty kansallisesti tärkeänä elinkeinona yli puoluerajojen. Globaalissa markkinataloudessa ruoan kallis hinta, keskittynyt kauppa ja maatalouden saamat miljardituet herättävät myös närää. Yle Radio yhden Markku Heikkisen ohjelmassa aiheesta keskustelivat Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen ja professori Esko Niemi Aalto-yliopistosta.
http://yle.fi/radio1/asia/markku_heikkinen/kuinka_kalliisti_maata_viljellaan_30302.html

21.05.2011 Valeruokaa
Kaupoissa myydään nykyään paljon valeruokaa – ruokaa, joka on niin keinotekoista, ettei se edes mätäne. Erityisesti monet keyvttuotteina myytävät ruoat ovat tällaisia. Ne ovat osoittautuneet painon ja terveyden hallinnan kannalta huonoksi valinnaksi. Lisäksi ne ovat usein täynnä lisäaineita. Näin kirjoittaa Taloussanomat:
http://www.taloussanomat.fi/myynti/2011/05/21/varo-ettet-syo-valeruokaa/20117185/135

12.05.2011 Hajarakentamiselle tiukennuksia
Kuntien halutaan hillitsevän hajarakentamista kaava-alueiden ulkopuolella. Yhdyskuntarakennetta pyritään eheyttämään esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun kunnissa, joissa rakennetaan edelleen paljon pientaloja erityisluvilla kaava-alueiden ja kylien ulkopuolelle. Yle-uutisten sähke aiheesta:
http://www.yle.fi/alueet/tampere/2011/05/asutusta_haalitaan_taajamiin_ja_kyliin_2587129.html

06.05.2011 Voiko lihaa syödä hyvällä omallatunnolla?
Yle Radio ykkösen Viikon tietokirjassa toimittaja Minna Korhonen ja keittiömestari Heikki Ahopelto pohtivat sitä voiko lihaa syödä potematta huonoa omaatuntoa. Keskustelun pohjana on Jonathan Safran Foerin kirja "Eläinten syömisestä". Siinä pohditaan tehotuotetun lihan taloudellisia, eettisiä, sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia. Lihaa tuotetaan kuin liukuhihnalta ja halvalla. Broilerit, siat ja naudat elävät lyhyen elämän ahtaissa oloissa ilman lajille tyypillistä toimintaa. Ahopelto ei kuitenkaan lopettaisi lihan syöntiä, mutta maatalouspolitiikkaan hänellä on sanansa.
http://yle.fi/radio1/asia/viikon_tietokirja/elainten_syomisesta_29989.html

23.04.2011 Energiasektori muutoksessa
Uusiutuvilla energianlähteillä voitaisiin turvata koko Suomen energian tarve, väittävät Vaasan yliopiston Levón-instituutin ja Vaasan energiainstituutin tutkijat uudessa tutkimuksessan. Vaasalaiset ennustavat rajua rakenteellista muutosta Suomen energiasektorille.
http://www.magneettimedia.com/?p=5743

14.04.2011 Maaseutu tänään ja tulevaisuudessa
Mitä on maaseutu tänään ja mitä sen pitäisi olla huomenna? Mikä merkitys maaseudulla meille on? Alun perin maalla asuttiin, koska elinkeinot olivat siellä. Nyt työssä käydään kaupungissa ja maaseutu on jotain ihan muuta. Haja-asuttaminen tulee kalliiksi ja syö energiavaroja. Täytyykö maaseutu säilyttää elinkelpoisena kaikille halukkaille ja kenen se pitää maksaa? Tuomas Enbuske keskusteli aiheesta vieraidensa kanssa radiossa huhtikussa 2011.
http://yle.fi/radio1/asia/tuomas_enbuske/millainen_maaseutu_on_ja_mihin_sita_tarvitaan_29631.html

18.03.2011 Luomuviljelyllä tuotanto kaksinkertaiseksi?
Luomuviljelyyn siirtymällä voidaan jopa kaksinkertaistaa ruuantuotanto monissa maailman köyhimmissä maissa, kertoo YK:n raportti. Yhteensä 57 maassa toteutetuissa ekoviljelyprojekteissa huomattiin, että sadot kasvoivat keskimäärin 80 prosenttia, kun viljelijät ryhtyivät käyttämään luonnonmukaisia keinoja maaperän muokkaamiseen ja tuholaisten torjuntaan.
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/YK+Luomuviljely+voisi+tuplata+sadon+k%C3%B6yhiss%C3%A4+maissa/1135264616155

27.10.2010 Revonhäntä ja geenimuuntelu
Yleisradion Ykkösaamun Ulkomaanlehtikolumnissa Le Mondea lukenut Jertta Blomstedt kertoo revonhäntä-nimisestä rikkakasvista, joka saattaa kasvaa viisi senttimetriä päivässä aina kahden metrin korkuiseksi. Tämä kasvi kestää rikkakasvimyrkkyjä. Vastaukseksi tarjotaan geenimuuntelua.
http://yle.fi/radio1/asia/ulkomaanlehtikolumni/jertta_blomstedt_rikkaruoho_jota_aikuinen_mies_pelkaa_26457.html

25.10.2010 MOT -Kolesteroliohjelma
Kolesteroli on sepelvaltimotautiin liittyvä riskitekijä, mutta vain pienelle ryhmälle, nuorehkoille miehille. Naisten ja vanhusten sydäntautiriskiä kolesteroli ei lisää. Kolesterolin syyllisyys sydänkohtauksiin ja -kuolemiin ei ole niin itsestään selvää, kuin meille on pitkään opetettu. Yleisradion MOT-ohjelma tutustui tuoreimpaan kolesterolitutkimukseen ja havaitsi, että tutkimuksista voi vetää virallisesta linjasta täysin poikkeavat johtopäätökset. http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=501&a=9790

18.10.2010 Sitä tehdään mitä halutaan
Kuluttajat saavat täsmälleen sellaista ruokaa kuin haluavatkin eli ennen kaikkea halpaa ruokaa – laadusta viis. Näin vastaa elintarviketeollisuus kohuun, joka on noussut Taloussanomien uutisoimasta tuoreesta paljastuskirjasta. Se kertoo miten elintarviketeollisuus vedättää kuluttajia tekemällä mm. lihapullat kanannahkasta. Teollisuuden mukaan suomalaiskuluttajille hinta on tärkein ruokaa ostaessa. Näin kertoo Taloussanomat.
http://www.taloussanomat.fi/paivittaistavarat/2010/10/18/teollisuus-halvalla-saa-vain-halpaa-ruokaa/201014427/12

23.9.2010 Turpeennoston kiintoainepäästöt suuria
Ympäristöviranomaiset ja turveteollisuus mittaavat turpeenoton vesistövaikutuksia lähinnä typen ja fosforin kautta. Ne päästöt ovat pieniä, eniten kuitenkin virkistyskäyttäjiä ärsyttää järvien pohjaan jäävä turvealueiden kiintoaine. Turpeennoston kokonaisvaikutuksia Suomen vesistöihin ei ole selvitetty.
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/turpeennoston_kiintoainepaastot_suuria_1999585.html

13.9.2010 MOT -rasvaohjelma
Voi ja läski ovat epäterveellisiä. Rasva tukkii valtimot, aiheuttaa sydänkohtauksia ja tappaa. Kevytlevitteet ja kasviöljyt sen sijaan ovat terveellisiä ja suojelevat sydäntä. Näin meitä on valistettu vuosikymmenien ajan. TV1:n MOT kyseenalaistaa tämän laajan kannatuksen saaneen rasvaopin. http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=501&a=9432

30.10.2009 Hehkulamppuasetus
EU:n lamppuasetus pakottaa tavalliset hehkulamput markkinoilta. Samalla se suosii monin tavoin ongelmallisia pienloistelamppuja. Ne sotkevat verkon toimintaa, toisin kuin tavalliset hehkulamput. Ylen MOT-ohjelma teki aiheesta jutun.
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=501&a=8865

30.9.2009 Jätevesiasetus
Jätevesiasetus on puhuttanut haja-asutusalueiden ihmisiä jo kohta vuosikymmenen. Ympäristöministeriön muutaman vuoden takainen asetus määräsi maaseudun asukkaat uusimaan talojensa jätevesijärjestelmät vuoteen 2014 mennessä. Yleisradion MOT-ohjelma teki jutun jätevedenpuhdistuksesta vuonna 2009.
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=501&a=7923

13.05.2009 Kirsi Virtanen ja aluepolitiikka

Aluepolitiikalla sanotaan maksettavan tulonsiirtoa menestyviltä alueilta heikommin menestyville. Pääkaupunkilaiset maksoivat v. 2006 kainuulaisille nettona yli 5000 euroa asukasta kohden. Kirsi Virtanen on viimeisimmässä radio-ohjelmassaan iloinen, että etelän menestyjät maksavat syrjäseutujen ihmisistä. "Maksetaan vaikka enemmän, etteivät maalaiset tule kaupunkeihin nostamaan asuntojen hintoja ja lisäämään ruuhkia!" Kuuntele Kirsi Virtasen hosumista ja osallistu keskusteluun täällä>>

30.04.2009

Kokkolalainen kirjailija-ajattelija Sven-Olof Jakobsson kirjoittaa 20.4.2009 ilmestyneessä maaseudun Tulevaisuus-lehden numerossa maanviljelyksen äkkinäisestä kehityksestä ja maamme maatalouspolitiikasta. Tuloksena on keinolannoitteilla köyhdytetty viljelysmaa, joka ei kykene tuottamaan samoin kuin aikaisemmin. Jakobssonin mukaan viimeistään öljyn loppuessa on palattava takaisin pienviljelyyn. Se olisi suotavaa tehdä mitä pikimmin. Lue Jakobssonin mielipidekirjoitus täältä>>


20.02.2009

Perhonjokilaakson Tammikuun viimeinen numero kertoo Räyringin valinnasta uuden Viikko iliman akkaa tositv-sarjan kuvauspaikaksi. Siinä sarjan tuotantoryhmään kuuluva Mari Kiukas puhuu Viulu-Pohjanmaasta.
-Viulut ovat tämän alueen ominaispiirre. Se piirtää rajat tälle alueelle ja erottaa tämän esimerkiksi puukko-pohjanmaasta. Minulle tämä ainakin on parasta pohjanmaata,
sanoo Kiukas lehden jutussa.

Kirjailija ja itsekin keskipohjanmaalta lähtöisin oleva Jusa Peltoniemi on nimennyt alueen romaaneissaan Välipohjanmaaksi. Se sopinee kokkolalaisille, mutta kyllä täältä maakunnasta käsin Viulupohjanmaa maistuu paremmalta. Etelän lakeuksilla on totuttu tekemään väellä ja voimalla, täällä on täytynyt isompien puristuksissa keksiä toisenlaisia selviytymiskeinoja. Ehkä sitä myötä on opittu hakemaan identiteettiä määrän sijasta paremminkin hengen puolelta. Tuloksena on kehittynyt omaleimaista kulttuuria, ehkä myös diplomatian taitoja.

Tätä Etelä- ja Keskipohjanmaan eroa kuvaa menneen ajan keskipohjalaisen, Kannuksessa syntyneen Oskari Tokoin Lapsuuteni muistoja-kirjassa kertoma tarina Kannuksen nimismiehen matkasta Härmään. Knällinä miehenä tämä nimismies keksii pyytää yösijaa itse Isoon Antin talosta. Hän päättelee, että vieraanvaraisuus ainakin on kunnia-asia. Vaarallisella Puukkopohojam´maalla pelastaa parhaiten henkikultansa menemällä pahamaineisimpaan taloon yöksi.

Vaikka kantelepitäjässä asummekin, tätä vähemmän käytettyä Viulupohjanmaa-termiä voitaisiin sopivassa määrin alkaa käyttää maakunnastamme. Liikaa ei kuitenkaan kannata hokea. Toistolla on moni hyvä sana puhki kulutettu.


08.01.2009

Päätoimittaja emeritus Mauno Saari kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden 7.1.-09 lukijalta-palstalla suomalaisesta maaseudun järjestelmällisestä kurjistamisesta: "Miten palvelut paranevat, kun ne lopetetaan? Miten ne kehittyvät hyviksi, kun ne siirretään kauemmas?" Lue Mauno Saaren artikkeli tästä >>


25.01.2008

Maatiaiskanat ovat jääneet historiaan ja siipikarjan jalostus siirtynyt kansainvälisten yhtiöiden käsiin. Myös suomalaisten kanojen ja broilereiden isovanhemmat tuodaan ulkomailta. YK:n on esittänyt huolensa kotieläinten maatiaiskantojen katoamisesta ja eläinten geeniperimän köyhtymisestä. Geneettinen yksipuolisuus saattaa altistaa siipikarjan erilaisille eläintaudeille, kuten lintuinfluenssalle. Yleisradion MOT-ohjelmassa pohditaan ilmiöön liittyviä eläintautiriskejä. http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=501&a=9963



Home > Etusivu > Maalla
Copyright © 2023, Polso-seura, Tämä sivu on kasattu sydänverellä ilman yhteiskunnan tukea saati EU-hankeaktivaattoreita.
Verkkopalveluntarjoajamme lupaa, että sivustomme sijaitsee hiilineutraalissa palvelinkeskuksessa. Palautetta sivustosta ja kehitysehdotuksiasi voit jättää tästä.