Asiakas Kortesjärveltä on tehnyt paikallisen mallin mukaisen isännänkaapin, jonka esikuva hankittiin 1928 Pohjanmaan museon kokoelmiin Kortesjärveltä. Alkuperäisen puukoristein sekä kukkamaalauksin kaunistetun kaapin ovessa on maalattu vuosiluku 1817, mutta kaappi itsessään voi olla vanhempikin koska toinen tieto kertoo kaapin olevan vuodelta 1780. Kaappiin maalattiin esikuvan mukaiset koristelut munaöljytemperalla.

Alusta asti tehty kokopuinen harmaaksi perinteisellä pellavaöljymaalilla maalattu vaatekaappi sai uuden kodin Pietarsaaresta.

Asiakas halusi uuden kellokaappinsa maalattavan konjakinvärisellä ja mustalla ja koristeeksi kurkunlehtiä.

70-luvun tuolit pintakäsiteltiin uudelleen ja nahkaverhoilut uusittiin.

1900-luvun alkupuolen keinutuoli liimattiin kasaan ja maalattiin valkoiseksi.

Loppukesän ja alkusyksyn aikana olemme olleet hirsihommissa kahdella pohjalaistalon työmaalla. Toista kengitetään eli siihen vaihdetaan uudet alimmat hirsikerrat lahonneiden tilalle, toinen on siirretty ja pystytetään kokonaan uudelleen.

Verstaalla on tekeillä ikkunanpuitteiden korjausta Kaustiselle, kaappikellon ja vaatekaapin maalausta. Harmaaksi maalattavaan vaatekaappiin käytettiin ensimmäistä kertaa Ottosonin öljymaalia. Useimmiten sekoitamme perinnevärit itse, mutta tällä kertaa tarjoutui mahdollisuus kokeilla kaupallista tuotetta.

Sellainen havainto ainakin tehtiin, että itse sekoitetut eivät maalausominaisuuksiltaan häviä tehdasmaaleille. Öljymaalipensselit pitää puhdistaa huolella, ja pienten öljymaalattavien pintojen suurin työ tuleekin työvälineiden huollosta sekä muista oheistoimista. Siinä mielessä vähemmällä vaivalla siveltimistä lähtevä munaöljytempera on huomattavasti mieluisampaa käsitellä.

Ottosonin maalista jää pellavaöljymaalille tyypillinen hienostuneen kiiltävä pinta. Se soveltuu hyvin perinteiseen käsin maalaamiseen, koska siveltimen jäljet jäävät kauniisti esille.

Klaffipiironki ootrattiin uudelleen. Asiakastyö.

Vanha keskisuomalainen pukkipöytä maalattiin uudelleen alkuperäisellä värillä ja siihen tehtiin uusi kansi kadonneen tilalle. Kansi maalattiin asiakkaan toiveesta siniseksi. Asiakastyö.

Kaustislainen klaffipiironki ennen ja jälkeen. Vanhat värit löytyivät valkoisen maalin alta ja ne palautettiin maalaamalla uudelleen. Asiakastyö.

Ainakin kahden vanhan kerrossängyn osista täydennetty pohjalaistuvan sänky. Asiakastyö.

Petsattua koivua ja koivuvaneria. Laseissa ja peilissä fasettihionta. Myytävänä.

Todennäköisesti jostain vanhasta kaupasta peräisin. Kunnostettu, petsattu ja lakattu. Myynnissä.

Asiakkaan omasta puutavarasta, kotitalon puretun riihen lattialankuista, mittojen mukaan tehty sohvapöytä.

Ehkä 1800-luvun lopulta tai aivan 1900-luvun alusta on tämä pieni kirstu, joka maalattiin alkuperäisten värien mukaan. Asiakastyö.

Kaustislaiseen viilikaappiin tehtiin uusi alaosa hävinneen tilalle. koko kaappi maalattiin uudelleen turkoosinsinisellä maalikerrosten alta löytyneellä sävyllä. Asiakastyö.

Valkoiseksi maalattua mäntyä. Myynnissä.

Pieni lankkupöytä petsattua kuusta. Tätä voi käyttää vaikka sivupöytänä tai sohvarymässä. Myytävänä.

Öljyttyä mäntyä. Myytävänä.

Kunnostettu ja uudelleen ootrattu. Myytävänä.

Uudet ulko-ovet tehtiin vimpeliläiseen vanhaan taloon. Lämpöeristetyn oven rakenne oli haastava: halkaistun puisen ovirungon välissä eristeenä on huokoinen puukuitulevy. Ovilevyistä tuli painavat ja 75mm paksut.

Virkkalan perinneseuran omistamaan Ilmari Wirkkalan kotitaloon Kaustiselle tehtiin uudet ulko-ovet perinteisen mallin mukaan. Talo on siirretty uudelle paikalle lähemmäs kirkonkylää ja kunnostetaan museoksi. Projektin on määrä valmistua vuonna 2017.

Asiakkaan omasta vanhasta peiliovesta tehty pöytä, jonka pukkijalka on uusi. Oven peilisyvennyksiin leikattiin lasit.

Lankkupöytä petsatusta kuusesta.

Halsuan kunnan museoalueen ns. Palolan tuvan ulko-ovet kunnostettiin, ja työ valmistui parahiksi museon kesäkauden avaukseen. Pariovien toisen puoliskon kehys oli lahonnut alaosastaan uusimiskuntoon, ja puukorjausten yhteydessä ovet maalattiin uudelleen maalikerrosten alta löytyneen alkuperäisen värityksen mukaiseksi.

Ovien uloin kehys on Pariisinsinisen vaalennos, profiiliosassa on lyijymönjänpunaista ja peilikentät ovat kromikeltaiset. Patinoimattomana väritys on nykymakuun aika räikeä, mutta siitähän se kirkkaus taas alkaa haalistua. Pienet palat alkuperäisiä sävyjä jätettiin näkyviin, jotta vertailu uudismaalauksen kanssa on mahdollista. Kuvassa ovet ennen ja jälkeen korjauksen. Lue korjausraportti tästä

Vetelin Haapasalosta löytyi pienikokoinen pöytä, joka näyttää paikalliselta tuvanpöydältä, mutta joka kokonsa puolesta soveltuisi lapsille. Kannen korkeus on sopiva aikuisen ihmisen istuimeksi. Pöydän on tiettävästi tehnyt Haapasalossa 1900-luvun alkupuolella asunut Reinhold Hietalahti (myöhemmin Huusko), joka on ollut tunnettu nikkaroimistaidoistaan.

Uusvanha koivuinen peilikaappi tilattiin Halsualle.

Kannukseen korjattiin tällainen amerikankirstu, joka oli maalattu paksusti Miranolilla. Nyt se sai pintaansa ootrauksen.

Taas yksi uusvanha kappale Vetelin Tunkkarilta löytyneen kaapin mallilla tehtyä renginkaappia lähti asiakkaalle.

Uustuotantona tehtiin kokopuiset keittiön yläkaapit. Niiden pariovet ovat saaneet mallinsa Evijärvi-Lappajärvi-Ähtävä-akselilla yleisesti tavattavien viilikaappien yläovista, joiden esikuva on Raul Pohjosen mukaan Pedersören kirkon portissa. Tyyli on lähinnä uusklassismia, ja portit ovat varmaankin Pedersören kirkon 1700-luvun lopulla korjanneen Jakob Rijfin käsialaa. Verrattuna vasemmalla näkyvään yksipeiliseen oveen, tällaisessa vaakajaollisessa koristellussa ovessa työmäärä on ehkä kolminkertainen.

Eräs asiakas toivoi saavansa moderniin vastavalmistuneeseen kotiinsa tällaisen koivuisen ruokapöydän omien mittojensa mukaan.

Pari pärekattoakin ehdittiin tänä kesänä uusia, tämä jälkimmäinen aivan kosken partaalla.

Asiakas tilasi jostain blogista löytämänsä mallin mukaisen massiivipuisen ruokapöydän omaan tilaansa sopivilla mitoilla.

Päreitten höyläystä.

Juhannuksenpyhinä saatiin nauttia kesän ensimmäisestä lämpimästä päivästä sekä runsaasta omenapuun kukinnasta.

Kaustisen Virkkalasta on lähtöisin tämä lautaskaappi, joka tuli kunnostettavaksi.

Pystytimme osaston yritysnäyttelyyn Vetelin urheilutalolle.

1800-luvun tuvanpöytä Ullavan Rahkosesta oli maalausta vailla. Asiakas oli itse poistanut pöydästä vanhat maalikerrokset lähes puupinnalle. Nyt pöytä maalataan uudelleen.

Verstaan nurkassa tilaa vie mm. tällainen vinoklaffilipasto. Tarvitsemme tilaa. Otahan ja osta se pois!

Kaappikellon oven koriste-maalausta. Tämän uuden kellon asiakas on tehnyt itse ja se tuli meille maalattavaksi.

Vanha kirjoituspöytä, luultavasti Billnäsin huonekalutehtaan valmistama, sai uuden petsi- ja lakkapinnan.

1800-luvun lopun kertaustyyliä edustava lipasto ootrattiin ruskeaksi.

Ennen ja jälkeen -kuvat persoonallisesta, ehkä 1900-luvun alkupuolen tuolista, joka maalattiin valkoiseksi. Siinä on luultavasti osia jostain vanhemmasta tuolista.

Asiakkaan antamien mittojen mukaan tehtiin tämä mäntyinen vaatekaappi. Tarkempia tietoja hänen blogissaan: http://annenkotonajapihalla.blogspot.fi/2015/02/ongelma-eteisessa.html

Hyvinkin 1800-luvun puolelta oleva hyväkuntoinen renginkaappi tuli kunnostettavaksi. Kaapista otettiin myöhempien maalikerrosten alta esiin alkuperäinen rautaoksidinpunainen sävy.

Toinenkin valkoiseksi maalattu kaappi lähti asiakkaalle. Huonekaluille, joissa on kovin arvokkaita vanhoja värikerroksia, ei tällaista muotikäsittelyä voi tehdä, mutta siinä tapauksessa, jos alkuperäiset värit on menetetty jo joskus aikaisemmin, voi se olla yksi mahdollinen tapa jatkaa huonekalun elinkaarta. Alkuperäisen tyylin mukaista tämä ei ole.

Tassujalkainen vanha klaffipiironki maalattiin "Strömsönvalkoiseksi", kuten eräs asiakkaamme asian ilmaisi.

Vetelin Tunkkarilta on tämä 1800-luvun yläkaappi, jonka alakaappi on jossain vaiheessa lähtenyt eri teille. Uusi alaosa tehtiin asiakkaan mittojen mukaan, ja kaappi pääsi taas käyttöön. Yläosan maali jäi silleen ja alaosa maalattiin muistuttamaan yläosan kulunutta ja patinoitunutta pintaa.

Alusta asti uustuotantona tehty kaappi maalattiin asiakkaan toivomuksesta "saariston siniseksi". Tällainen siitä tuli.

Kesä se tuli tänäkin vuonna eikä tarvinnut odottaa toukokuuta pidempään.

Kokkolalaiseen maalaistaloon tehtiin uudet ulko-ovet alkuperäisen mallin mukaan.

Pitkään kunnostamista odottanut matkamallin pöytä valmistui. Pöydän, jonka jalat saa irti kuljetusta varten, ootraus uusittiin kokonaan.

Parhaillaan työn alla on tällainen keittiön kaappi, joka sijoitetaan normaalin 60 senttiä syvän alakaapiston päähän niin että ovi aukeaa päädystä. Kaappi on monilta yksityiskohdiltaan uusklassistinen tyylikopio, mutta toiminnoiltaan moderni.

Kaustiselta eräästä kuolinpesästä tuli viime syksynä pyöreä pöytä ja pinnaselkänojainen tuoli myyntiin.

Kamarinpöytä on siinä vaiheessa, että sen alimmainen punainen väripinta on otettu esille. Kanteen oli samalla punaisella maalattu 1938. Mallinsa perusteella pöytä vaikuttaisi kyllä tätä vanhemmalta.

Kunnostettavia tuoleja ja pöytä. Etummainen valkoiseksi maalattu tuoli on Kaustiselta ja myytävänä. Taempi tuoli ja pöytä kuuluvat samaan kalustoon, jossa on myös sohva. Kaluston alkuperäinen musta väritys otetaan esille, ja asiakas verhoilee tuolit itse. Alemmissa kuvissa valmis pöytä sekä tuolin selkänojan yksityiskohta. Maalin poistaminen näistä on tarkkaa ja työlästä puuhaa. Kalustoon kuuluu kaksi tuolia, sohva ja pöytä, joka on alemmassa kuvassa.

Lastentuoleja maalattuna. Oikeanpuoleinen on vanha ja vasemmanpuoleinen uustuotantoa.

Latoon tehtiin vaihteeksi pärekattoa oman firman päreistä.

Tällainen piironki valmistui ja lähti asiakkaalle tänään. Kaappi on kansallisromanttis-vaikutteinen ja peräisin Luvialta. Erikoisesti mainittakoon, että Kansalaissodan aikana kaappi oli joutunut taisteluihin, ja sen peiliin oli ammuttu. Peiliosa nykyisessä kaapissa on uusi, mutta mallina olleen alkuperäisen peilin laatikossa oli luodinreikiä muistona tästä tapauksesta.

Ikkunanpuitteet olivat pitkään työn alla. Ne menivät Kokkolaan koristamaan erään maalaistalon lasikuistia. Työnä oli lasittaa ja maalata jo aiemmin puhdistetut puitteet.

Tämä kaappi on peräisin Tornionjokilaaksosta, ja se on ollut kerrossängyn päätynä. Kaappi oli reilusti kolmatta metriä korkea. Sänky oli hävinnyt jo aiemmin, ja asiakas toivoi kaappia madallettavan, koska se ei sopisi muuten huoneisiin. Kun kaapin alkuperäinen arvo jo pitkälti oli menetetty, voitiin tällainenkin muutos hyväksyä. Pintakäsittelynä oli ollut vaalea ootraus, jota saatiin säilymään ylälistassa. Muuten kaappi jäi puunväriseksi.

Kiva pieni vähän jugendiin vivahtava kukkapöytä tuli kunnostettavaksi. Pöytä on ehkä sotia edeltäneeltä kaudelta vv. 1910-1935. Siinä on säilynyt alkuperäinen ootraus.

Hevoset Antintuvassa. Etummainen keinuu ja taempi kulkee kolmella pyörällä.

Kääsit kävivät kunnostettavana.

Halsuan kunta tilasi museon kattoihin päreitä.

Pieni, vanhan mallin mukaan tehty kärry.

Tällainen penkkisänky tuli kunnostettavaksi. Penkki on Halsualta, ja varsin alkuperäisessä kunnossa. Uudemmat pintakäsittelyt on poistettu ja alimmaisena ollut rautaoksidinpunainen näkyvissä. Kunnostaja jättäisi mielellään huonekalun tällaiseksi, mutta asiakas tahtoi uuden maalipinnan. Toisessa kuvassa uudelleen maalattu penkkisänky. Kuvassa myös työn alla oleva kaappikello.

Talvi on kovaa kyytiä tulossa, ja pelargonit kukkivat nikkarituvan akkunalla.

Joskus löytyy yllättäviäkin asioita. Tämä aivan tavallinen Miranolilla maalattu lautaskaappi osoittautui luultua vanhemmaksi, ja mikä mielenkiintoisinta, sen ovista löytyi erikoiset koristemaalaukset. Kaappi on kaustislainen. Se on kuitenkin sellaista tyyliä, että se on oletettavasti tullut jostain muualta, ehkä ruotsinkieliseltä rannikolta. Kaappia on joskus madallettu hyllyn ja kaappiosan kohdalta. Poistetussa osassa on ehkä ollut laatikoita tai ainakin jonkinlainen välikkö, mikä näkyy ylimääräisinä urina kaapin kannessa.

Myytäväksi tehty mäntyinen vaatekaappi käsiteltiin Osmo-kuultovahalla. Myyty.

Petsattu peililipasto. Myyty.

Kokkolasta tuli koottavaksi tällainen ehkä 1800-luvun lopun kaappi, jossa on alkuperäinen ootraus. Kaappi oli aivan palasina, mutta likimain kaikki osat olivat tallessa. Maalausta täytyi paikkailla melko paljon.

Tämä myrkyllisen kaunis sänky on pohjamaalattu lyijymönjällä. Kuvassa päällä olleet maalikerrokset on poistettu. Veto-osan sivussa on säilynyt myös pieni palanen alkuperäistä ootrausta, joka on tehty mönjänpunaisen päälle punaruskealla. Sänky on määrä maalata uudelleen, mutta tämä alkuperäinen palanen jätetään näkyviin.

Uusi peilipiironki, tehty koivusta ja petsattu punaruskeaksi. Tilaustyö.

Morsiustuoli kaipaa kunnostusta.

Vanha sänky säilyi alkuperäisessä asussaan paitsi että sänkyyn tehtiin uusi kansi ja selkänojaan maalattiin suomaisema. Alakuvassa maisema lähempää. Kuvassa näkyy myös alkuperäinen aikojen saatossa rouheaksi muuttunut vanha pintakäsittely. Sänky lähti korjaustöiden jälkeen Lietoon.

Asiakas tilasi tällaisen tummanruskeaksi petsatun vaatekaapin.

Kaustiselta tuli kunnostettavaksi hyvin tehty ja kauniisti koristemaalattu sänky. Maalari on laittanut selkänojaan kaksikin vuosilukua 1876 sekä 1858. Tarvitseeko tälle tehdä mitään?

Kaustisen pelimannitalon kauhtuneet ulko-ovet tulivat maalattaviksi. Väritys säilyi ennallaan. Kukatkin täytyi maalata uudelleen. Ovet valmistuivat parahiksi festivaaleille.

Tämä vaatekaappi käsiteltiin Osmo-kuultovahalla. Tilaustyö.

Ootrattu kirjoituspöytä on uustuotantoa ja ootrattu tummanruskeaksi. Myyty.

Vitriinikaappi tummanruskeaksi petsattua mäntyä. Myyty.

Työn alle tuli tällainen renginkaappi Vetelin Tunkkarilta. Alkuperäisessä värityksessään olevalle kaapille ei tehdä mitään, vaan sen mallilla tehdään tilaajalle kuusi uutta. Kaapin maalausta on ilmeisesti korjaillut Kaustisella vielä 1980-luvulla perinnemaalarina vaikuttanut Heikki Alho. Tämä kaappi on myös kuvattuna Raul Pohjosen kirjassa Talonpoikien aarteita. Uusien kaappien väritys näyttää esikuvaansa kirkkaammalta. Ero ei ole pelkästään valokuvissa. Tässä on malliesimerkki siitä miten vanhoihin väreihin on suhtauduttava: vuosikymmenten jopa -satojen patina tummentaa ulkoasua, mutta joissain olosuhteissa värit saattavat myös haalistua. Uskottava väritys syntyykin vasta historiallisten värisävyjen ja maaliaineiden tuntemuksesta, ja vaikuttaa siihen aina jossain määrin tietysti myös maalarin värisilmä. Tässä perusväreinä ovat okrankeltainen, jonka päällä ootraus kasselinruskealla, lyijymönjän- tai sinooperinpunainen sekä pariisinsininen. Mikäli halutaan vanhennetun näköistä pintaa, voidaan tätä vielä patinoida erilaisin lasyyrikerroksin. Kaapit maalattiin munaöljytemperalla, jolla värisävyt hehkuvat aivan eri tavalla kuin uudenaikaisilla sideaineilla maalattaessa. Kaappeja tehtiin kaikkiaan seitsemän, joista yksi jäi malliksi itselle. Näitä paikallisia perinnekaappeja on nyt siis mahdollista saada tilauksesta myös lisää.

Asiakkaan kaappia oli joku kunnostanut, mm. sarja oli uusittu ja myöhemmät pintakäsittelyt poistettu. Oven peilikentässä ja oven yläpuolella on säilynyt alkuperäinen koristemaalaus. Maalausta paikkailtiin hieman, mutta muuten kaappi jäi silleen.

Muuten kovasti rähjäisen pikkukirstun kuperan kannen alta paljastui näppärä koristemaalaus, joka on tehty pääosin leimaamalla punaisia ja vihreitä kukintoja valkoiseen sisäkanteen. Vuosikin käy maalauksesta ilmi. Useimmiten tämäntyyppisistä korjaukseen tulevista kirstuista puuttuu pohjalaudat. Saranat ja lukko ovat yleensä rikki tai hävinneet tai uusittu jo ainakin kertaalleen. Näitä sitten koitetaan parsia kuntoon.

Tämän veteliläisen piirongin ylälaatikon ohjaimesta löytyi signeeraus, jonka perusteella tekijäksi voitaisiin nimetä kaustislaista monitaitoista Björknäsin lukkarisukua oleva "nikkari-Aapi" Abraham Björk (1860-1917). Hänen isänsä Joonas Björk (1836-1896) eli Rantalan Joonas asui vuodesta 1878 Vetelin Kainussa, ja Aabraham muutti puolestaan Polson kylälle, jossa asui useamman vuosikymmenen ajan. Hänen 1900-luvun toisella kymmenellä Amerikkaan muuttanut poikansa Otto Björk tunnettiin huonekalupuuseppänä sekä ilmeisesti myös maalarina.

Bomanin huonekalutehtaan biljardipöytä kunnostettiin jokseenkin alkuperäiseen asuunsa. Pohjassa oli säilynyt muistokirjoitus, jonka mukaan pöytä on tehty vuonna 1934. Ruokapöydän näköisestä pöydästä tulee pelipöytä, kun kansilevyt vedetään pois.

Asiakastyönä tehtiin tällainen klaffipöytä ja siihen tuolit vanhalla veteliläisellä mallilla.

Veteliläiset uudet kaappikellot tulivat maalattaviksi.

Ullavan Rahkosessa keskellä peltoa on tällainen 30 vuotta autiona ollut talo. Siitä on nyt tulossa uusi puutyöverstas Polsoon.

Tyypillisen Perhon- eli Vetelinjokilaaksolaisen mallinen piironki ootrattiin uudelleen.

Uusi tyylikopiorengin- tai isännänkaappi tehtiin ilman mitään suoraa esikuvaa, mutta useidenkin talonpoikaiskaappien innoittamana. Tässä kaapissa on myös kolme salalokeroa!

Vanhoista keinutuolin osista koottu lastenkiikkutuoli, jossa on vanhan ootrauksen jäänteitä.

Uustuotantokirjoituspöytä vanhan mallin ja asiakkaan mittojen mukaan tehtynä. Materiaalina on petsattu koivu.